*Koeajo* Chrysler 300C

Koeajot, tyyppiviat, kulutukset, rengasasiat jne...
Vastaa Viestiin
Avatar
Mariini
Herrasmies
Viestit: 1018
Liittynyt: 02.10.2005 17:17
Paikkakunta: Länsirannikko

*Koeajo* Chrysler 300C

Viesti Kirjoittaja Mariini »

Eli otetaan tänne talteen kun tuolla "emofoorumissa" on alkanut olemaan joku ihmeen "me ei leikitä teidän kanssa jos teillä ei ole Mersua" henki, jopa off-topic palstalla. Eli Eerolan hyvää kirjoitustapaa jatkava raportti 'amerikanmersun' tyypeistä, olkaapa hyvät:


Koeajon kohteena on 2005-vuosimallin Chrysler 300C 2,7 litran V6-koneella ja perusvarustetasolla. Autolla on ajettu vajaa 10000 km ja se on väriltään metallimusta.

Lähestyn autoa. Huomaan ikkunoiden olevan "limotummennetut", eikä sisälle näe käytännössä ollenkaan. Korkea musta vyötärölinja luo massiivisen vaikutelman. Great American Packagen kiiltävät seitsemänpuolaiset alumiinivanteet korkeaprofiilisilla 17" kumeilla jatkavat mielikuvaa. Gangsteriauto.

Avaan oven. Vaalea kangassisusta keventää hiukan ulkokuoren raskasta vaikutelmaa. Istun kuljettajan paikalle. Joka suuntaan on tilaa. Eteen. Taakse. Oikealle. Ja myös vasemmalle, vaikka korkealla sijoittuva ikkunan alareuna luo hiukan ahtaan tunteen sinnepäin. Säädän sähkösäätöisen penkin kohdalleen Mersusta tutuista kytkimistä penkin reunassa..

Asetan käteni ratille. Melkoisen kova ohjauspyörän kehä on muovia. Samoin ratin puolissa olevat "alumiinikoristeet". Muovi ei kuitenkaan estä mieleisen ajoasennon löytämistä, sillä myös ratti on säädettävissä.

Laitan autoon virrat päälle ja mittaristo herää henkiin. Laitan valot päälle Mersusta tutusta paikasta löytyvästä katkaisijasta. Mittaristo muuttuu turkoosiksi. Tykätköön ken tykkää.

Siirrän automaattivaihteen valitsimen R:lle. Vipu seuraa Mersusta tuttua kuviota kiiltävällä "alumiinimuovilla" kehystetyssä muovitaulussa.

Nostan jalkani jarrulta ja auto alkaa välittömästi liikkua aika vauhtia taaksepäin pois pysäköintiruudusta. Yritän tähytä auton perää, mutta se ei ole näkyvissä. Viitisen metriä pitkä auto on aika vaikeasti hahmotettavissa ensikertalaiselle.

Alan pyörittää rattia päästäkseni ajolinjan kanssa samaan suuntaa. Ohjaus on huomiotaherättävän kevyt. Mutta samalla iso auto kääntyy kuin itsestään tien suuntaiseksi. Vaihteenvalitsin D:lle. Muovikulissi kommentoi tapahtumaa sanoen "kläk-kläk" kepin siirtyessä kaksi pykälää toiseen asentoon.

Painan kaasua. Neliportainen automaatti antaa 24-venttiilisen V6:n kiertää korkealle kun se hinaa pehmeästi liikkuvaa gangsterimobiilia liikkeelle. 2,7 litran moottori ei ole mikään vääntö eikä tehoihme. Moottorin alimittaisuus autoon nähden näkyy myös polttoainetaloudessa. Polttoainemittari laskee ajossa aika tahtia.

Ajan muutaman kilometrin kaupunkiajoa. Auto liikkuu kuin sukkasillaan. Chryslerille yleisiä räminöitä ei ainakaan tässä vähän ajetussa autossa vielä kuulu, vaikka suosikkimateriaali, muovi, tarjoaisikin hyviä mahdollisuuksia monenmoisille sivuäänille. Kevyt ohjaus on kadunkulmissa mukava.

Siirryn moottoritielle. Kiihdytyksessä moottorin pienuus tulee jälleen esille, mutta kun nopeus on saavutettu, auto kulkee mukavan leppoisasti. Leppoisuus tarkoittaa, että matkustaja ei joudu murehtimaan pienistä epätasaisuuksista. Samalla varmistuu myös, että 300C ei ole varmasti mikään urheiluauto. Pehmeys jatkuu myös isommissa heitoissa. Tämä on amerikkalainen auto.

Ohjaus on edelleen kevyt, mutta ei kuitenkaan häiritse suoralla tiellä. Kaarteeseen tultaessa ohjauksen soisi kuitenkin kommunikoivan enemmän. Auto erottaa kuljettajan tiestä niin tehokkaasti että mutkasta tulee helposti kantikas.

Ääritilanteiden hallinta 300C:llä on haastavaa. Ensin etupainoinen auto haluaa puskea. Korkeaprofiiliset renkaat ulvovat kunnes antavat periksi. Keula painuu alas ja perä nousee ylös. Sitten perä lähtee laajaan luistoon, jonka korjaaminen voisi olla takavetoiseen autoon tottuneelle henkilölle ihan hauskaakin. Mutta kun ratti on kevyt eikä kuljettajalle välity kovinkaan paljon tietoa, mitä renkaan ja tien välissä tapahtuu.

Yhteenveto: 300C on ihan asiallinen auto. Jos minun olisi pakko ajaa amerikkalaisvalmisteisella sedan-korisella autolla, se voisi olla tämä. 300C tarjoaa tilaa sekä matkustajille että tavaroille. Työn laatukin vaikuttaisi olevan hiukan parempi kuin merkin historiassa vielä puoli vuosikymmentä sitten. 300C:n antama vastine rahalle on erinomainen. Koeajettu auto maksaa Yhdysvalloissa $25635. Tämä on aika paljon vähemmän kuin samalle pohjalle rakennettu W211 E350. Se maksaa USA:ssa hinnat alkaen $50825. SRT-8 -mallikin on halvempi kuin tuo samanpohjainen Mersu, $42695. Siinä ei kukaan joutuisi puhumaan moottorin alimittaisuudesta.

300C:ssä on melkoisesti muovia, mutta elämä on ratkaisuja: Haluaako kaksi Chrysleriä vai yhden jalopuukoristeisen Mersun. Sydämen ratkaisu on minulle selvä. Mutta jos joutuisin tekemään valinnan järjellä...


Eerola
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Yleinen tekniikkakeskustelu”