Miksi OM603 kiertää niin iloisesti maksimiin asti?

[kardaani]

Olen kokeillut monelaisia 80 luvun dieseleitä. Kaikille ajamilleni vapareille on tyypillistä että vääntää alhaalta hyvin mutta ylhäällä on turha kierrättää. OM 603 on eri maata kiertää niin pirun iloisesti loppuun saakka 3000-5150 kierrosta todella upeesti. Vai onko syynä vain se, että olen ajellut nelisylinterisillä dieseleillä. Esim. 405 pösö diesel vääntää todella hyvin alhaalta mutta konetta ihan turha kierrättää. Mites noi 80 luvun muut 6-pyttyiset vaparit kiertää ylärekisterissä? Laurel ym.

[Aku P]

Munsta taas tuo 603 on mersun 80-luvun dieseleistä ainoa, joka vetää mukavasti alhaaltakin. Ainakin ne 200- ja 250D:t joita mä olen ajanut, on olleet perinteistä mersun dieseliä: alakierroksilla kiihtyvyyden korvaa jurina, mutta ylärekisterissä vetoja löytyy. Mielestäni W123:n dieselit vetää suhteessa paljon paremmin läpi alueen. Niihin lähinnä vertaisin noita muita 80-luvun dieseleitäkin, ainakin Toyotan ja Volvon koneet vääntävät varsin tasaisesti alusta alkaen. Yläraja kierroksissa tulee vastaan aiemmin, tosin mersuun verraten läpitunkeva ääni pistää vaihtamaan isommalle jo sitäkin ennen....

En tiedä, mikä 603:n saa vetämään hyvin loppuun asti, oikein mitoitettu kaasunvaihtokanavisto ja ruiskutuslaitteisto? Tulee vaan mieleen oman auton Bosch VE-jakajapumppu, joka jo itsessään rajaa kierrosnopeuden tiettyyn ylärajaan. 3500 jälkeen tulee hiipuma, joka tietämäni mukaan johtuu juuri pumpun ominaisuuksista. (Lantikan 300Tdi:n traktorimaisista käyntiominaisuuksista emme tässä taida mainita mitään... )

E: Pösö taas on esimerkki siitä, että PSA-konserni tekee kerrassaan mainioita dieseleitä ja onpa sieltä varsin laaja-alaisia bensakoneitakin tullut. Osaaminen joissain asioissa on ranskanmaalla pidemmällä kuin japaniassa.

[Wikke]

Mistä voisi johtua heikko alavääntö OM603:ssa? Todella hankala lähteä kakkosella liikkeelle. Kaverin entinen 250D lähti vaivattomasti kakkosella ja niin tekee Pösön 1,9 turbodieselkin... Omassani kaasua pitää antaa hieman ykköselläkin. Ominaisuus on ollut autossani koko omistusajan. Muuten auton kulussa ei ole mitään normaalista poikkeavaa... Ihmetyttää vaan kun kaikki kehuvat 300D:n alavääntöä...

[jari_w123]

Olisko syynä ylipitkä perävälitys?Esim W123 300D:ssä on mielestäni ihan liian pitkä välitys joka tappaa sen vähänkin voimantunteen.Tiuha perä ja sopivan pitkä vitonen on mielestäni sopiva mersun vanhempiin dieseleihin.

[Sami R]

^Komppaan.
3,92 perä on kaupungissa nelivaihteisenakin hyvä jatke Om617:lle.
Uudemman mallisilla syöttöpumpuilla varustetut Om61x koneet on myös todella hyviä vetämään korkeille kierroksille. Tietty pumpun säädöillä ja ajoituksella suurikin merkitys siihen mitä 3000+tapahtuu.

[Rässi66]

Mistä voisi johtua heikko alavääntö OM603:ssa?

Nou hätä. Tehtaan ohje on et ALDA-venttiilin päältä korkki pois ja 1/4 kiekkaa lisää syöttöä.
Se on siinä.

[Leka]

Esim W123 300D:ssä on mielestäni ihan liian pitkä välitys joka tappaa sen vähänkin voimantunteen.

No ei kyllä. Mm. muutamia kuukausia sitten mahtoi 1,5-varis-miestä ketuttaa kun ei pärjännyt yhdessäkään kolmessa perättäisessä liikennevalolähdössä (saattaa tosin vetotavallakin olla kevyttä vaikutusta asiaan ) ja viimeksi eilen ihasteltiin kuinka 1,6-corolla jäi kuin seisomaan, kun markkakahestakympistä lähettiin. Toisaalta lisä-äänieristettynä on myös miellyttävän hiljaisehko moottoritienopeuksissa Faija ehdotteli kyydissä, että eikös tämä liikahtaisi mukavasti pidemmälläkin (3,07) perällä, mutta mielestäni nykyinen vakio-3,46 on varsin passeli

Edit: Itse aiheeseen: 603 on hieno moottori ja rivikuutosena käyntiominaisuuksiltaan vertaistaan hakeva Kevyempirakenteinen 124-diesel-mallisto kiertää iloisemmin. 603-perävälitys 5v: 3,46 ja matikki: 2,87.

[Ilpo L]

ALDA-venttiilin päältä korkki pois .

Mikäs se tuommone ALDA on....

[dealer]

TÖKS.

TÖKS.

[Ilpo L]

...öööööö Anteeksi että kysyn, mutta mikä tuon venttiilin tarkoitus on?

En muista nähneeni sitä tuossa 606:sen pumpussa, vaikka sitä ollaan Pasin kanssa useampaankin kertaan veivattu

Eikä tuo lontoon murre oikein taitu.

[Wikke]

Ach so, vai että ALDA. Enpä ole tuota vielä ennen kuullut. No, jos ensi viikonloppuna on hyvä ilma niin katotaan mitä ALDA sanoo.

[Mika.T]

Minun huonolla englannilla ei jaksa suomentaa tuota

Mitä patettia tuossa oikein tehtiin.

[Ilpo L]

No ompa hjyvä että on kohtalotovereita

Kuka opettaa tolloja ?

[Wikke]

Pitääkös tuo ALDA ottaa kokonaan pois että pääsee sitä ruuvia pyörittelemään? Tuosta ameriikkalaisesta sepustuksesta ei oikein hyvin käynyt asia ilmi...

[Rässi66]

Ei tarvii irrottaa, kaivaa meisselillä sen tulpan pois.
Sitten lukitusmutteri auki ja neljäsosa-puolikierrosta aukippäin.
Lukitusmutteri kiinni ja burnisharjoituksiin.

[Ilpo L]

Kerran vielä pojat



Eli missä tuossa pumpussa on se A L D A

alppiventtili on mutta ei sitä ALDAA...onko se sama asia?

[Rässi66]

alppiventtiili=ALDA
Eli tuo kaikista ylin rasia.
Siitä se lukkomutteri juuresta auki ja pikkasen aukippäin.
Siis tuon purkin päältä, anna sen rasian olla pumpussa kiinni.

[Ilpo L]

alppiventtiili=ALDA

no sitähän minäki

no, taitaa olla jo ihan selällään tuo ruuvi

[Melitos]

ALDA = morkooli ameriikaksi. (Automatische Ladedrück Anreicherung)

Ei vapaastihengittävissä malleissa ole tietenkään sellaista. Sensijaan joissain vapareissa on tuo alppiventtiili (=ADA).

ALDA siis vähentää syöttöä kun kellolle ei tule ahtopainetta. Eli kun turbo ei ole vielä herännyt niin syöttöä rajoitetaan jotta pakoputkesta ei tulisi liikaa savua.

ADA vähentää syöttöä ympäröivän ilmanpaineen laskiessa. Nimi alppiventtiili viittaa myös tähän. Korkealla vuoristossa ilma on ohuempaa. Tällöin pitää vähentää syöttöjä jotta savua ei tulisi putkesta liikaa. Alppiventtiili on tullut käyttöön vaparidiiseleissä päästörajojen kiristyessä.

[veppe]

Ei vapaastihengittävissä malleissa ole tietenkään sellaista. Sensijaan joissain vapareissa on tuo alppiventtiili (=ADA).

ADA vähentää syöttöä ympäröivän ilmanpaineen laskiessa. Nimi alppiventtiili viittaa myös tähän. Korkealla vuoristossa ilma on ohuempaa. Tällöin pitää vähentää syöttöjä jotta savua ei tulisi putkesta liikaa. Alppiventtiili on tullut käyttöön vaparidiiseleissä päästörajojen kiristyessä.

Nyt kun päästiin aasinsillan kautta alppiventtiiliin ja kun tuossa on edellä varoiteltu (noissa linkeissä) säätämästä turhaan, jos ei ole varma mitä on tekemässä, niin kysytään nyt vielä näinpäin, että onko alppiventtiilin säätämisen kanssa oikeasti oltava tarkkana Itse käytän sitä syöttöjen pienentämiseksi katsastukseen, viimeksi taisi olla alle 0,5 savutus Katsastuksen jälkeen avaan sitä vain sitten tarpeeksi

[Mika.T]

empä ole ikinä ajatellut että siitä liikaa avaamissta haittaa olis. Pyörittänyt selälleen nuo ruuvit vapari mosista.

[Wikke]

No niin mie ruuvvasin nyt sen alppitorven selähleen. Pienoista parannusta on havaittavissa, vastaa kaasuun paremmin ja alavääntökin tuntui hieman kohentuvan. Mutta varmaan tuossa on pumppu niin pienillä syötöillä kun savutuskaan ei pikavilkaisulla lisääntynyt. Pitänee seuraavaksi ruuvauttaa se kuntoon.

[Mika.T]

Juu ei tuolla kummosta vaikutusta saa aikaan vakiopumpussa. Ruuvatussa pumpussa tuon pyörittelyn jo huomaa helposti.

[toni1976]

No niin, nyt mieki olen testannut tän homman
Ruuvasin ihan auki tuon ruuvin. Se aukes jotain 3,5 - 4 kierrosta. Ainaki mie huomasin selkeän parannuksen kiihtyvyydessä ja taisipa mokoma kiertääkki paremmin
Pari kiihdytys testiä tekasin ja jopa rupes tämäki riisseli punomaan jonnin verran mustaa savupiipusta Aikasemmin tämmöstä ei ole ollu havaittavissa ainakaan taustapeilistä katottuna.
Vasta mie olen onneksi pirssin kattastanu, mutta mitenkähän on ens vuonna, pittääköhän sitä ruuvia sitten ruuvailla kiinni että menee päästöistä läpi
Onko tämän alppiruuvin ruuvailusta mitään haittapuolia auton toiminnan kannalta Lisäinfoa otetaan mielellään vastaan.

[Heavy]

^Komppaan.
3,92 perä on kaupungissa nelivaihteisenakin hyvä jatke Om617:lle.
Uudemman mallisilla syöttöpumpuilla varustetut Om61x koneet on myös todella hyviä vetämään korkeille kierroksille. Tietty pumpun säädöillä ja ajoituksella suurikin merkitys siihen mitä 3000+tapahtuu.

Sen olen huomannut, että OM617 nappaa paljon iloisemmin kierroksia vanhemmalla MW pumpulla kuin uudemmalla pumpulla. Kun vaikkapa paikoillaan polkaisee niin huomaa eron. Tuossa vasta yhtä pelkällä downpipellä olevaa remontoitua vanhan mallin OM617 konetta käyttelin niin kyllä otti nopeaan kierroksia.

[Sami R]

Minä en ole saanut tuota vanhemman mallista kiertämään yhtä hyvin kuin uudempaa. Vaikkakin olen lisännyt kaasupolkimen ja vivuston liikettä niin että vipu osuu pumppuun itsessään. Uudemman mallisella pumpulla 200D rupesi vetämään kunnolla n.80 vauhdista kolmosella, 300D veto alkaa voimakkaana kolmosella 50:stä (2400 rpm), mutta rupeaa puutumaan jo 90 vauhdissa (4500rpm). Satasessa (5000rpm) kannattaa jo vaihtaa isommalle. 200D veti hyvin vielä 110 asti ja jos oli pakko venyttää, niin kolmosella 200d otti 120 mittariin (6000 rpm). Perävälitys ja rengastus on pysynyt samana. Jos tosta vanhemmasta pumpusta ottaisi rajoittajan pois, niin sitten voi tietty jaksaa pidemmälle? Paikallaan kierrättäen musta ainakin tuntuisi ettei vanhemmalla pumpulla kierrokset nouse yhtä nopiaan kuin uudemmalla josta vetävät rundit tapissa.

[Aku P]

No niin mie ruuvvasin nyt sen alppitorven selähleen. Pienoista parannusta on havaittavissa, vastaa kaasuun paremmin ja alavääntökin tuntui hieman kohentuvan. Mutta varmaan tuossa on pumppu niin pienillä syötöillä kun savutuskaan ei pikavilkaisulla lisääntynyt. Pitänee seuraavaksi ruuvauttaa se kuntoon.

Ilmeisesti pitää itsekin kokeilla tuota

Ei sillä, etteikö tuo vetäisi alakierroksillakin turhia jymistelemättä, mutta ei vähä mitään. Hähä. Ei kyllä sauhuta omakaan, mitä nyt jos tulee ensin hinutettua motarinrampilla kolmosella satat taulussa ja sitten vielä polkaistua sinne maksimikierroksille asti...

[Heavy]

Lähinnä tarkoitin sitä, että on herkempi ottamaan kierroksia tuo vanhempi pumppu. Eli tosi herkästi nostaa kiekkoja. Sitä en ole ajatellut, että kumpi yläpäähän vetää paremmin.

[Jarkko N]

Juttelin erään kalajokelaisen dieselmersuvirittäjän kanssa (123 kulki
400 m alle 12 sekunnin) tästä korkealle kiertämisestä ja muistaakseni
hän piti sitä esikammiorakenteen ominaisuutena. Tämä moottori
kiertää korkealle ja käy kauniisti. Kai se polttoaine ehtii palaa
hyvin esikammion kanssa. Ymmärtääkseni dieselin kierroslukuja
rajoittaa juurikin dieselpolttoaineen hidas palonopeus.

On muuten kaunis se käyntiäänikin, kestää vertailun uusiin
moottoreihin. Oma kuusipyttyinen 300 turbo käy lämpimänä
niin hiljaa ja kauniisti, että oikein säikähtää, kun viereen tulee
kaliseva pumppusuutindiesel.

[Sampo N.]

Pumpusta tuli vähän syöttöjä käänneltyä (OM603), mutta tulos ei ollut vielä toivotun kaltainen. Niinpä tänään vielä availin tuota alppiventtiiliä. Johan tuli naamalle hymyä.